torstai 5. joulukuuta 2013

joulun kalenteri vol.2: 5. luukku.







Jumalauta! Toinen suomalainen leffa heti perään. Joko mennään torille muistelemaan Timo Jutilaa?

2000-luvun taitteessa, tai sen jälkimainingeissa, alettiin tehtailla urakalla episodi -elokuvia. Osa niistä on hyviä, suorastaan loistavia (mm. ”Babel”), osa taas aivan vitun paskoja (”Valentine's Day"). Pitihän Suomeenkin saada oma episodi -leffa.


”Joki” on sitä. Ja itseasiassa ihan hyväkin sellainen. Hieman hämmentääkin, miksi se on suomalaisessa leffahistoriassa jäänyt niin vähälle huomiolle kaikkien ”FC Venusten” ja kumppanien jalkoihin. Vaikka se sai aikanaan peräti viisi (5) Jussi-patsasta.

”Joen” eri tarinat ajoittuvat kaikki samalle päivälle. Hetkeen, jolloin lentokone tai vastaava ötökkä rikkoo äänivallin, josta seuraa pamahdus. Jokainen erillinen tarina tuo omat tunneskaalansa rakkaudesta iloon ja suruun. Käsittelyssä on niin itsemurha, kuolema kuin homous. Sinänsä erikoista, että suomalaisessa leffahistoriassa ei oltu homoutta käsitelty käytännössä yhtään ennen tätä. Aika homoa.

Olen aina pitänyt episodi -leffoja merkkinä siitä, että käsikirjoittajat eivät ole vain osanneet kertoa yhtä tarinaa leffan mittaiseksi. Käteen on jäänyt viisi-kuusi epämääräistä viritelmää ja jonkun aivopierun seurauksena ne liitetään yhteen ja saadaan episodi -elokuva. Sekasikiössä onkin sitten suunnilleen kaikki leffagenret sekoitettuna, ei ole väliä onko seassa kauhua, komediaa vai pornoa. Se kuuluu nyt siihen.

Yllättävää kyllä, kuvassa leffan tunnetuimmat näyttelijät.


Ja mikäs siinä. ”Joki” ei todellakaan ole huonoimpia episodeja. Päinvastoin, se hakkaa monet Hollywood -kilpailijansa mennen tullen.



IMDb arvostaa: 6,9 (hah, siinäpä teille viittaus erotiikkaan)
Kalmari arvostaa: 7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti