On tuossa jonkin aikaa ollut
suunnitelmissa tehdä kuukausittainen leffasysteemi. Sellainen
samanlainen ”underdog” -henkinen, jollaisen suoritin puolitoista
vuotta sitten joulun aikoihin. Siis tämä:
http://kalm4ri.blogspot.fi/2013/12/joulun-kalenteri-vol2-1-luukku.html.
Itseasiassa tämä systeemi on ollut suunnitteilla varmaan puolen
vuoden ajan. No, pääasiassa laiskuuttani olen touhua lykännyt lykkäämistäni.
Onneksi olen nyt ryhtynyt sitten reippaaksi ja toivottavasti innostus
pysyy vähän pidempään, kuin aikanaan yrittäessäni arvostella n.
neljä (4) elokuvaa viikon aikana. Elikkä tämä tässä: http://kalm4ri.blogspot.fi/2012/03/kriitikkona-viikko-11.html
Noh, mutta. Laitetaan pyörät
pyörimään tämän idean suhteen elokuvalla, mikä tuli
kuukausi-pari sitten TV5:lta.
Muistan hämärästi joskus kuulleeni
tästä. Ehkä sen takia myös laitoinkin elokuvan tallennukseen.
Valehtelematta elokuvan näyttelijänimet Robert De Niro, Wesley
Snipes ja Benicio Del Toro helpottivat myös tekemään ratkaisun
tallentamisen suhteen.
Vaikka hämärästi leffan muistin
kuulleeni joskus vuonna hiekka ja routa, en tiennyt sen olevan
pohjimmiltaan urheiluelokuva. Ja, kuinkas ollakaan, olen hulluna
urheiluleffoihin. Pienenä muksuna suosikkejani olivat Mighty Ducks
-tuotokset (ehkä semisti edelleenkin), Lämäri ja monet baseball
-elokuvat. Kuinka ollakaan, tämänkin elokuvan idea pyörii
baseballin maailmassa.
De Niro on fanaattinen baseball-fani
Gil Renard, joka käy San Francisco Giantsin peleissä jopa omaa
työuraa ja elantoansa uhaten. Riemu repeääkin, kun Wesley Snipesin
näyttelemä pelaaja Bobby Rayburn liittyy Giantsin joukkueesen
muhkealla 40 miljoonan dollarin sopimuksella. Bobbyn alku-ura San
Franciscon joukkueessa ei lähde toivotulla tavalla liikkeelle
(siihen pelaamiseenko ”pelko iskee”? Hirn Hirn.). Muun yleisön
buuatessa Rayburnin heikolle suorittamiselle intohimoinen Giants
-fani ja erityisesti Bobby Rayburn -fanaatikko Gil uskoo ja luottaa
Rayburnin tason nousevan. Ja Gil on valmis tekemään kaikkensa,
aivan kaikkensa, että Bobby löytää sopimuksen arvoisen tasonsa.
Tosifanin ajatusmaailmaa
pohjustetaankin elokuvan alkupuoliskolla Gilin jättäessä työnsä
ja jopa poikansa hieman taka-alalle. Toki, poika otetaan mukaan
seuraamaan kauden avauspeliä, vaikka nuoren miehen kiinnostus lajia
kohtaan ei taida olla täydet 100%. Mutta kun oma, lähellä
ammattilaisuutta ollut ura ei kantanut hedelmää, on sitä parempi
iskostaa jälkikasvuunsa. Vaikka väkipakolla.
Robert De Niro on aiemmin tullut
tunnetuksi esimerkiksi ”Taksikuskin” roolistaan, jossa esittää
hieman erikoista, noh, taksikuskia. Ehkä tuon näyttelijätyön
seurauksena katsoja osaakin povata De Niron hahmon olevan jotain
samansuuntaista. Wesley Snipes on omalta ”osaamisalueeltaan”
hieman eri suunnassa. Wesleyhän on tullut tunnetuksi lähinnä
toimintapainotteisesta urastaan, vaikka alku-uralta löytyykin cv:stä
mm. komediaa. Silti, draamapainotteisessa trillerissä en miestä ole
pahemmin nähnyt. Joo, kai voisi sanoa tästä leffasta löytyvän
toimintaakin, mutta omaan Iso-Arskan
terminaattoritoimintaelämänkatsomukseeni sitä on vain pieni
hyppysellinen. Kaikesta huolimatta, en nyt väittäisi Snipesin
epäonnistuvan roolissaan. Kuten tuskin Benicio Del Torokaan failaa
suoritustaan, joskin rooli ”vierasmaalaisena” pallonlätkijänä
jääkin hiljaisesti sivummalle.
 |
Tällaisena urheiluleffoja fanittavana
urheilufanina olikin ehkä lievä yllätys elokuvan suhteellisen
huono arvosana IMDb:ssä. Kaikkihan eivät voi olla urheilufaneja,
mutta kun omaan silmään itse leffa ei edes ole huono. Päinvastoin.
Vajaa kahden tunnin trilleri naulaa katsojan elokuvan äärelle
seuraamaan baseball -kauden etenemistä tosifanin ja mahdollisen
floppipelaajan välillä.
Ehkä siinä myös odottaa, koska
Wesley saa käsiinsä ”big fucking gunin” ja aloittaa ampumisen.
IMDb arvostaa: 5,8
Kalmari arvostaa: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti